Mummon kanssa oltiin taas nukenvaateompelukurssilla. Hauskaa oli kun sai olla yli kymmenen uuden nukkekaverin kanssa. Mummo on kyllä tullut eläkepäivinä lepsuksi. Kymmeninä työvuosina päivittäiseen lausevarastoon kuuluivat:"pipo pois päästä sisällä, pöydällä ei istuta ja keskityppä siihen mitä teet". Minä sain istua koulussa ompelupöydällä pipo päässä ja mummo vain höpötti muiden tätien kanssa ja ompeli saman hihan kaksi kertaa väärin päin. Siinäpähän purki tekosiaan. Sai se sentään aikaiseksi trikoosamettihousut Tomaksen housujen jämäkankaasta ja isomummon T-paidasta minulle paidan. Paidankuva kertoo miten innostunut olen uudesta kurssista. Pipokin tuli valmiiksi rib-neuloksesta ja nalle-kuva löytyi mummon varastosta. Faarin kanssa katsottiin Voicea ja mummo virkkasi kukkasia. Mummo on etsinyt laatikoistaan mekkoihin sopivia kankaita, pitsejä ja nauhoja, joten ensi viikolla taitaa olla mekkojen vuoro. Muut kurssikaverit ovat jo saaneet prinsessamekkoja ja hienoja lierihattuja, mutta meillä on ommeltu vain poikajuttuja. Toivossa on hyvä elää.
Koulussa kun mummo vain joi kahvia ja purki hölmöilyjään, niin kotona piti ottaa koneet esille ja ahkeroida. Paksusta neuleesta tuli huppari ja raidatkin meni melkein kohdalleen. Vetoketjun sijasta edessä tarrat, jotta olisi helpompi pukea päälle (ei meillä tosin olisi ollutkaan oikean väristä ja oikean mittaista vetoketjua). Faarin mielestä housujen lahkeet ovat vähän lyhyet, mutta faari ei tiedäkkään, että caprit ovat edelleen muodikkaat. Saimpahan muotihousut, kun kangas ei riittänyt täysmittaisiin. Luonnossa asu tosi hyvän näköinen, mutta mummon kuvaustaidot ei vaan parempaan riittänyt.
Isomummon langoista tuli vielä neulesetti. Puseron palmikkokuvio otettu Novitan Muksu-lehdestä. Farkut mummo on luvannut ommella tämän puseron kanssa pidettäväksi, kunhan löytää kirppikseltä sopivat housut silputtavaksi. Jos ei ilmat lämpene näillä menen seuraavaan opetuskertaan. Menomatkalla saan aina istua faarin autossa takapenkillä, mutta takaisin tullaan linja-autolla. Linja-autossa mummon sulloo minut aina kassiin. Ilmeisesti ei raatsi ostaa edes lastenlippua minulle. Ensi kerralla jos ommellaan mekko ja hattu, niin sitten kotimatkalla istun linja-auton penkillä, niin että kaikki näkevät minun uudet vaatteet.