Vieläkään ei mummo ommellut minulle prinsessamekkoa. Kun muutin Prismasta mummolaan, minulla oli mukanani hellemekko, sadetakki ja sammakkokumisaappaat. Räntää kun tuli taivaalta mummo päätti, että nyt tehdään kunnon vermeet torpalle kevättöihin eikä mitään kesähepeneitä. Tuulipuvun kangas oli mummon jotain varastokankaita, hupunvuori- ja aplikointisydänkangas tyttären mökin puuceehen ommelluista verhoista jäänyt pala. Tällä puvulla voin mennä myös syksyllä tattimetsään faarin kanssa, nyt vain poimin lattialta nuppineuloja ja mummon lankakoreista yli vyöryneitä lankanyssäköitä. Isomummoltakin tuoduista langoista on aika paljon vielä neulomatta.
Jo aikaisemmin neulotun puseron kanssa pidettäväksi mummo ompeli ruutukangashousut tyttären töissä kayttämistä housuista, sillä eihän se niitä työhousuja äitiyslomalla tarvitse. Vaihtohousuiksi Tomakselle ommelluista haalareista jääneestä kankaasta trikoosamettihousut. Puseron mikkihiiri on jostain vanhasta lastenlakanasta. Jotain hyötyä on sentään kylmästä keväästä, sillä kohta viisi viikkoa ovat takaterassin narsissit kukoistaneet eikä loppua näy.
Kohta voin leikkiä vauvaakin. Kypärämyssyn ja vauvannutun ohje on pienennetty jostain lehdestä vuosia sitten talteen leikatuista ohjeista. Tätä nuttua voisi pitää hihattoman mekonkin kanssa, jos se mummo joskus saa niitä aikaiseksi. Kahdeksan tuntia on enää jäljellä nukenvaatekoulussa, joten parasta olisi pikkuhiljaa aloittaa. Nukenvaatteiden ompeluhan, jos sen tekee niin, että vaatteet kestävät kunnolla leikkimistä ja pesua,vie saman ajan kuin tavallistenkin vaatteiden.