Musta on tullu urheiluhullu tuumasi piparkakku-ukko ja perusti Piparimaan Palloseuran ajatuksena osallistua Piparimaan jalkapallon jouluturnaukseen. Tekonurmeen saatikka kupolihalliin ukon rahat eivät riitäneet, vaan ukon takametsän reunalta pellon laidalta laitettiin lumet kolalla kasaan kentän reunalle, maalitolpat pystyyn ja siinähän se kenttä oli. Paikallinen sähköyhtiö ystävällisesti sponsoroi ja antoi hienot valot kuusikkoon, joten valaistuskin oli kunnossa harjoituksia varten. Jalkapallo piti ostaa paikallisesta halpiskaupasta, vähän on soikea, mutta eihän se tahtia haittaa.

Joukkueen kokoaminen harjoituksiin tuotti vähän vaikeuksia, mutta onneksi Joulupukki ja Petteri-poro olivat juuri silloin menossa kentän ohi paluumatkalla kauppakeskuksesta Korvatunturille mukanaan säkillinen lasten joululahjatoiveita. Joulupukki tietysti halusi myöskin mukaan peliin ja ilmottautui vapaaehtoiseksi maalivahdiksi, selässä roikkuvan säkin kanssa kun on vähän hankala juosta ja jallittaa. Pipariukko tietysti valitsi itselleen keskushyökkääjän paikan selässään numero kuutonen. Laittahyökkääjinä toimivat joulupossu ja Petteri-poro. Puolustajina vähän kömpelö lumiukko sekä ukon Musti-koira.

Kentän laidalla tönöttivät tietenkin äiti-enkeli ahkerasti neuvoja antavana huoltajana ja pikkuenkeli kannustajana. Pikkuenkelikin harjoitteli koko kesän reippaasti nappulafutiksessa, mutta tänä jouluna ei vielä mahtunut joukkueeseen. Ehkä ensi kesän treenien jälkeen jo pääsee mukaan.

Naapurin musta kissakin kurkisteli lumipenkan takaa ja ihmetteli touhua. Sienetkin sekä yksi sisilisko olivat tykänneet lämpimästä syksystä. Ihme ja kumma kun äiti-enkeli ei sieni-ihmisenä ollut tatteja jo poiminut. Koska lunta ei ollut kunnolla Joulupukki ja Petteri-poro olivat liikekannalla autolla ja virtaviivainen auto oli parkissa ukon traktorin vieressä. Ukon kuorma-autoahan ei ole vieläkään löytynyt.

Futisharjoitukset vielä jatkuvat. Saa nähdä miten varsinaisessa turnauksessa käy.