Kesällä Linnean kummi-täti tuli jatsivierailulle ja toi tuliaisina mummolaan aivan mahtavaa perinteistä savolaista ruislimppua ja kotisuolta poimittuja lakkoja ison tuokkosellisen (kiitokset oivallisista tuliaisista kuuluvat kylläkin kummin äidille). Raumaan ja etenkin vanhaan Raumaan lähdettiin tutustumaan faarin, tyttären ja kummin kanssa, kun kummi ei ollut siellä ennen käynyt. Eipä ollut aivan ensimmäinen eikä viimeinenkään kerta kun tyttären kanssa "turistimatkalla" poiketaan kangaskauppaan ihan vain katselemaan. Rauman JättiRätistä löytyikin kassillinen kankaita, joista ruokapöydän poikkiliinat on jo ommeltu ja tänään valmistui makuhuoneen pikkutyynyihin uudet päälliset. Tyynyihin oli jo pitkään ollut hakusessa tietyn sävyistä ruskeaa kangasta. Raumaltahan löytyi oikean väristä pellavan oloista sekoitekangasta.



Meillä liinavaatekaapissa on muuton jäljiltä turhan monta pienempää ja vähän isompaa pöytäliinaa joille ei nykyhuushollissa ole edes oikean kokoista pöytää tai tasoa. Osa on mummon itsensä virkkaamia, kirjomia tai kangaspuilla kutomia, osa isomummolta lahjaksi saatuja. Näitä ei raatsinut antaa hyväntekeväisyyskierrätykseen, vaikka tosi paljon muuta tavaraa sinne menikin. Kaksi saa todennäköisesti uusiokäytön makuhuoneen tyynyissä,  kuvassa vielä nuppineuloilla kiinnitettynä.
Täytyy ommella käsin liinat kankaaseen kiinni, niin on helppo ottaa pois jos keksii jotain parempaa ideaa. Vähän pienemmät ja ohuemmasta langasta tehdyt olisivat paremmat. Voi olla, että täytyy lainata kirjastosta virkkauskirja.