Muutama vuosi sitten kudoin kansalaisopistossa ison ns. meksikolaismaton torpalle. Ylijääneistä kuteista tein vielä kaksi erilaista kahdeksankymmensenttistä vaajaa kaksimetriä pitkää raitamattoa. Torpan varastossa toisen maton toisesta päästä hiiri tai joku muu Anselmi oli syönyt tai vienyt pesäänsä osan hapsuista. Matto pestiin ja sitten se sai uudet nauhakanttaukset. Kokemuksesta viisastuneena en yrittänytkään ommella tavallisella ompelukoneella mattonauhaa. Käsinommellessa työ sujui näppärästi käyrällä verhoiluneulalla.